Keskiviikkona aamulla 5.10 laskettuna päivänä oli neuvola. Otin pissanäytteen ja proteini oli yhdellä plussalla. Myös verenpaineet olivat huimat 174/104. Painoa oli tullut parissa viikossa 800g.
Neuvolasta laitettiin lähete synnytysvastaanottoon. Itse ajattelin, että lähettääköhän he mut takas kotiin niinkuin tähän asti. Käytiin syömässä ja Viljami vei mut sairaalalle. Viljami meni jatkamaan töitä kotiin.
Multa otettiin verikokeet sekä pissanäyte laitettiin labraan tutkittavaksi. Otettiin vauvasta sydänkäyrät.
veri- ja virtsakokeiden tulokset olivat normaalit ja niissä ei ollut mitään poikkeavaa. Sitten vielä ultrattiin ja lääkäri huomasi, että vauvalle oli tullut painoa tosi vähän muutamassa viikossa.
Lääkäri sanoi, että käynnistetään synnytys. Verenpaineet sen verran korkeat sekä vauvan kasvun hidastuminen syynä tälle päätökselle käynnistää synnytys.
Mulle laitettiin ballonki ja soitin Viljamille, että synnytys käynnistetty. Mä siirryin osastolle. Viljami pakkasi loput tavarat, haki lapset hoidosta ja vei heidät pastorimme perheen luokse hoitoon ja tuli sairaalalle.
Mulle tuli vaan muuutamia kipeempiä supistuksia ja sitten ne loppuivat. Hetken päästä ballonki irtosi.
Tarkoitus oli että olisin päässyt synnytyssaliin, mutta kaikki salit olivat täynnä. Mulle annettiin keskiviikko iltana oksitosiinia tablettina 2 tunnin välein. Ei kuitenkaan supistuksia tullut. Päätettiin että en ota oksitosiinia yön aikana ollenkaan, koska mulla oli verenpaineet tosi korkeat. Koettiin hyväksi, että saisin nukkua hyvin yön, jonka jälkeen voisi käynnistää synnytystä.
Viljami meni nukkumaan jo noin klo 18. Itsekin suht ajoissa ja nukuttiin molemmat hyvin yö.
Torstaina 6.10 Viljami lähti aamulla viemään lapsia päiväkotiin ja käväisi samalla kotona aamupalalla. Aamulla noin yhdeksän aikaan kävi lääkäri katsomassa, että kuinka kohdun suu oli auki. Se oli 4 cm niin kuin arvelinkin kun ballonki oli eilen irronnut.
Kello oli 20 yli 9 kun minut siirrettiin synnytyssaliin. Siellä puhkaistiin kalvot ja sitten vaan jäätiin odottamaan, että alkaako supistukset. Muutamia kipeempiä supistuksia tuli tosi harvakseltaan.
Viljami tuli sairaalalle 20 yli 10. Hetken siinä odoteltiin että tuleeko supistuksia. Kun niitä ei tullut niin päätettiin laittaa oksitosiinitippa, joka edistäisi supistuksia.
Mulla oli synnytystoiveena amme sekä lääkkeettömät kivunlievitykset. Joten kun tippa oli laitettu niin menin ammeeseen. En kerennyt olemaan ammeessa kovin kauaa kun supistukset olivat jo todella voimakkaita ja kipeitä. Jouduin kuitenkin tulemaan pois ammeesta, koska tuli heikko olo. Huimasi ja pyöritti. Ja Viljami ei pystynyt hieromaan alaselkää kun olin ammeessa. Joten koimme helpompana olla ”kuivalla maalla”.
Supistukset kovenivat ja kipeytyivät tosi nopeasti. Olin pallon päällä ja yritin siten lievittää kipua. En kerennyt olemaan kovin kauaa pallon päällä kun alkoi tuntumaan että pitäisi päästä ponnistamaan.
Siirryn sängylle puoli-istuvaan asentoon ja aloin ponnistamaan. Tuntui että se oli kuin yksi hujahdus ja vauva oli sylissä.
(Heh ei siinä kauaa mennykkään, papereihin merkattiin että synnytyksen koko kesto 1h 20 min. Ponnistusvaihe 2 minuuttia.)
Terve tyttö vauva syntyi 12:24 painaen 3384g ja pituutta oli 49cm.
Vauva oli hyvin virkeä syömään. Itselläkin vointi oli hyvä ja kun ensi-imetys oli ohi niin pääsin suihkuun.
Meille tuli myös yllätys synnytyksen jälkeen. Kun olin synnyttänyt istukan se meni tutkittavaksi. Ja siinä oli jotain ns. ”vikaa”. Kätilöt epäilevät että minun verenpaineiden nousu ja vauvan painon hidastuminen on voinut johtua istukasta. Istukka on nyt patologilla tutkittavana.
Jumalalle kiitos, kaikki meni tosi hyvin.
